Dieetti, kolo ja karkumatka

Bassi on nykyään siitä ihmeellinen hepoinen,

että sen selkään saa kaataa sankolla vettä.

Se näyttää korkeintaan lievästi kiusaantuneelta.

Kokovartalopesu ei aiheuttanut minkäänlaista

tempoilua, poukkoilua tai peljästystä.

Kun lähtötilanne oli se,

että pieni huljuttelu vaati kaksi rauhoituspiikkiä,

(ruunalle siis, pesijälle ei moista kokeiltu),

on Mr. B päässyt pitkälle.

Se on myös laihtunut alle 400 kiloiseksi

ja on sutjakka poika.

Pitää vaan katsoa,

ettei pääse laihtumaan liikaa!

Iho on edelleen hyvässä kunnossa,

mistä kiitos kaikkiin ilmansuuntiin!



Omppu tykästyi oikein tosissaan

Essin kiipeilytelineeseen,

etenkin pieneen pesäkoloon.

Siellä se nakottaa tyytyväisenä

ja tarkkailee tapahtumia.

Eikä haluaisi millään tulla ulos

keskelle kavalaa maailmaa.

Yhtään ainutta papanaakaan ei koloon ole ilmestynyt

ja sitä voi pitää pienenä ihmetyksen aiheena.



Essiä ei pitkäkorvan tekemä pesänvaltaus voisi vähempää kiinnostaa.

Se on ulkokissa ja tahtoo pihalle!

Mieluummin heti tai minuutti sitten.

Eilen sen onnistui luikertaa eroon valjaistaan ja

hysteerissävyisen etsinnän jälkeen

kissa löytyi miukumasta lähimetsästä.

Onneksi.

Mieleen ehti tulla jo monta epätoivoista

ajatusta.

Etenkin kun irtipääsyn syy oli

huonosti kiinni napsaistu solki,

eli oma vika.



Pretty pretty mare

Kauniina tänään.

Jotkut ne ovat heti syntyjään

aivan tolkuttoman kauniita.

Ja ne kasvavat isoiksi

ja niistä tulee vielä entistäkin kauniimpia.

Niinkuin nyt tämä Madonna.





Bassilla on uusi ja hulppea Boettin päähine.

Ihottumahuppujen Rolls Royce ja aatelinen.

Hintaa sen verran, että saisi pysyä päässä

ilman jatkuvaa taakse päin nykimistä ja asettelua.

Kaikkia Boettin nipsuttimia en ole vielä sisäistänyt.

Iho on edelleen oikein mainiossa kunnossa - jippii!

Ukkelin olisi tarkoitus osallistua

ensimmäisiin askellajikisoihinsa ensi kuussa.

Omistaja osallistuu tapahtumaan

ihan hoitotehtävissä.

Itseni tuntien olenkin sitten kilpailun aikana

voimassa pahoin jossain trailerin takana.

Huput silmille

Se, joka puhuu kesästä ja kärpäsistä,

on yltiöpäinen optimisti.

Kesän seuraan tulisi liittää edellämainittujen

ärsyttävien verkkosilmien lisäksi ainakin

mäkäräiset, polttiaiset, hyttyset, öttöset,

punkit, paarmat, ampiaiset

ja kaikkia näitä pataljoonittain.

 Madonnalle riittää - tällä erää -

silmiä suojaava huppu,

kun taas...





Tämä herttainen Ukkeli

on saanut verestäviä mahtiosumia

munaskuihin ja silmien ympärille.

Onneksi olemme vuosi vuodelta

terhakammin liikkeellä Bassin nahkaa suojelemassa.

Ja joistakuista ötötököteistä on ihan oikeasti

apuakin. 

Tänään alkoi pelottavan Dr. Repelin testaus

ja Wiemerskamper- öljy on jo hoitavaksi havaittu.

Karkotteena ja vaurioituneen ihon hoidossa.

Porcivet tuoksuu kalmalle,

toivon mukaan myös ötököiden mielestä.

Lisäetu: kun aikansa suihkuttelee

Porcivetiä hevosen kylkiin paljain sormin

ja menee sitten samoilla vetimillä ja sormilla kauppaan,

ei kukaan taatusti tunge liian lähelle hedelmävaa'alla.

Tuoksu on sen verran järkyttävä.

Tuttua jo lapsuudesta,

mutta nostalgia ei tässä tapauksessa

anna kultareunuksia löyhkälle. 

Blogger vedätti minua taas 6-0

kuvien latauksen kanssa.

Koskahan hermoni kärähtävät kunnolla...

.

Ihailun kohde

Kävin riipimässä ihottumaloimen pois Bassilta,

sateen vuoksi siis,

ja ihastelin komeaa körttikampausta.

Putsasin myös Ukkelin nahkariimun

ja ihastelin heppani naamaa

kerrankin ihan paljaana.

Basuunalla on pidettävä yötäpäivää riimua,

sillä se on halutessaan aivan mahdoton kiinniotettava

vähänkin vieraammalle ihmiselle.

On se komea poika!

Laumaan muuttanut uusi neiti on

täysin samaa mieltä.

Bassi saa siltä monenlaisia

ehdotuksia ja suosionosoituksia,

mutta eihän mokoma jätkä niistä perusta.

Saatuaan lauman hierarkian taas kohdilleen

Bassi viettäisi äijäelämää (= söisi ja torkkuisi),

mutta jatkuvasti haisteleva

ja vierelle hivuttautuva innokas tamma

häiritsee molempia toimituksia niin maan perusteellisesti.

"Mistä näitä riittää", Bassi huokailee kiusaantuneena.

Asiaa appeesta ja satuloista

Ihottumahevosen omistajana

ohimolohkoa kolkuttaa alituiseen tieto

lähestyvästä kesästä

ja purevista pirulaisista.

Olen etsiskellyt rehua,

jolla olisi koettua hyötyä nimenomaan issikoiden

ihottuman ehkäisyssä/lieventämisessä

ja päätynyt uskomaan Eggersmannin Derma Vital Cubesin tehoon.

(Kuin salatiedettä nämä eläinrehut ja niiden sisällöt,

 voin kertoa.)

Sitten alkoi nyppimään, sillä ko. rehua

ei ollut lähempänä kuin Lohjalla.

No, eihän Lohjakaan ole toisella puolen Suomea,

mutta jotenkin tympäisi matka kuitenkin.

Tänään sain iloista sähköpostia:

juuri tuota Dermaa aletaan myydä Vermon Hevosväylässä!

Siis Espoossa, jei!

(Maksamaton mainos tämä.)

Aaltoja ja tuuletuksia!

Lisää seuraa, jos raksut vielä ovat Basuunalle hyödyksikin!

Bassin satula-asia on tällä erää hyvä.

Daaleman toimii.

Mutta se Madonna.

Tosi lyhyt selkä, lievästi notko.

Leveä, pöytämäinen sään ympäristö.

Takakorkea.

Mitä vielä?

Madonna koulutettiin 16,5"- tuumaisella

satulalla, joka sopii sille loistavasti.

Minä en saa viehkoa takapuoltani

mahtumaan kuustoistapuolikkaaseen,

olenhan ns. leveäluinen.

Voi siis olla, ettei omistajatäti juuri tammallaan ratsastele.

No, onneksi se on kaunis katsella!

Seuraava hevonen, jonka ehkä kenties ostan,

on pitkäselkäinen, mäyräkoiramainen

jytky suokkiruuna.

Satulansovittajiin olen ollut yhteyksissä

ja sovittelurumba alkaa,

kunhan saan otettua erinäisiä kuvia Madonnan rakenteesta

sovittajan katseltaviksi.

Menee loppuviikkoon sekin touhu.

Madonnalla on nyt nuori ja lahjakas ratsastaja,

josta olen iloinen.

Hepan pitää saada matkamittariin numeroita,

eikä ketä tahansa ohjiin roikkumaan.

Guruni M sanoo tammukan olevan säpäkänpuoleinen,

mutta tervepäinen ja tottelevainen.

Hyvä hevonen.

Töltti on niin auki, että se tarjoaa sitä

vaikka ravia pyytäisi.

Gummihan sen ravivahvalta Mimmeliltä esiin taikoi.

Ei herkkäsieluisille

Totuushan on se,

että kissa on peto.

Leikkisä peto, voisin lisätä.

Voi hiiriparkaa

tallikissa Sittiksen kynsissä.

"Se on mun lelu. Eikun lounas. Lelu. Lounas."

Marraskuu on naurettavan lämmin

ja ötökät ovat palanneet.

Jos koskaan kaukana olivatkaan,

nuo pirullisen sitkeät eliöt.

Bassikin on taas

ihottumaloimessa.

Talvi - joskus kaipaan sinua.

Puhtoinen poika

Kyllä loppukesä on kaunis.

Kuin Provencessa ikään,

vaikka ihan vaan Pornaisissa ollaan.

Bassin päänseudun ihottumaa.

Korvan takana ja silmän alla.

Ökozonit on siis keskeytetty maksa-arvojen vuoksi,

eikä nuo ihon ongelmakohdat siitä

miksikään muuttuneet.

Muutama ilkeän näköinen

karvaton kohta, kuiva ja rypyliäinen.

Osa verestäviä ja varmasti helvetillisen kutiavia.

Verestävästä esinahastakin otin kuvan,

mutta lapsia säästääkseni en laita sitä esille.

Bassi ei ole ihan tyypillisen ihottumahevosen näköinen,

sillä sen jouhet ovat hyvässä kuosissa,

kuten kuvasta näkyy.

Jotain synkkää allergisoitumista, herkistymistä tms.

sen elimistössä kuitenkin tapahtuu

joko ötököiden tai vihreän ruohon vuoksi.

Ökozon on testattu,

ensi kesäksi pitää keksiä jotain muuta.

Onneksi Ukkeli antaa pestä itsensä

melko mukavasti.

Olihan se melkoista sähläämistä taas kerran,

mutta onnistui kuitenkin ja tuloksena oli

puhtoinen poika.

Kutina

Madonna tuleekin vasta huomenna,

sillä sitä ei viitsitty lähteä hakemaan

jarruvikaisella vetoautolla.

Joskus vaan on tehtävä valintoja!

Bassi sai tänään tuhdin pesun päästä varpaisiin.

Päälle rasvaa, voidetta, syväpuhdistusta.

Ainoastaan korviin se ei anna minun koskea,

vaikka/koska ne ovat aika rupiset ja hoitoa kaipaavat.

Onneksi muut saavat armon.

En tiedä, onko taustalla Ökozon,

mutta karvapeite on ihan kohtuullisen hyvä. Vain silmien ympäristö,

niska, pikkuisen harjamartoa, esinahka ja nyt näköjään jalatkin

kielivät ihon ärtymisestä.

Tervavoidetta, pikiöljyä, Helosania, MSM-voidetta.

Pesujakin on tänä kesänä voinut toteuttaa edellisvuosia paaaljon paremmin,

sillä Bassi on T:n suurenmoisella avustuksella todennut,

ettei vesiletkusta tuleva suhiseva aine

ole hevosia syövä ektoplasmaa.

Häntä on paraatikunnossa, paitsi:

Bassi oli n. viisi minuuttia karsinassa

ja ehti sinä aikana hinkata ja hangata häntänsä

hervottomaan pörröön.

Voi itku.

"No, onhan puhdas otsajouhi ihan kiva juttu.

En vaan jaksa tajuta, miksi minulle laitettiin

tammamainen riimu,

jossa on kaiken huipuksi tamman nimi.

Vähempikin ottaisi pattiin!"

Hu(i)putettu?

Maailma on polttavan kuuma,

(minne otsonikerros on kadonnut?)

ja

ilmassa pörrää monenlaisia surviaisia.

Syytä suojata silmät

verenhimoisilta

ötöiltä.

T ja K pesivät,

toistan: pesivät Bassin Ökozon-shampoolla, ja aloittivat

Ökozon-hoitovoiteiden levittelyn.

Voimme vain toivoa,

että nuo kemialliset ihmeet

yhdessä Ökozon-nappuloiden ja -litkun kanssa

suojaisivat Ukkelia pahimmalta.

Muussa tapauksessa Ökozonit suojasivat

vain minua käyttämästä käteisvarojani

johonkin vielä turhempaan.

Bassi näyttää kieltä,
eikä suostu hymyilemään kuvassa.

Äitienpäivä - miu mau mukkaan

Sunny Sunday.

Kevät kohisee korvissa.

Vai olivatko ne kimalaisia.

Olen epäilyttävä ihminen

ja kyseenalainen äiti.

Se ilmenee mm. siten,

että virallisena äitienpäivänä

en odota vällyjen alla laulukuoroa, kukkakimppua ja kahvikuppia

patjalle kipattavaksi.

Pakenin heti aamulla tuli pyllyn alla pihaton rauhaan

tarkkailemaan

tulevan hevosäidin elkeitä.

Ja siinä sivussa muitakin naishevosia.

En lähtenyt

tyylikkääseen ravintolaan

tyylikkäälle äitienpäiväbrunssille

tyylikkäästi pukeutuneena,

vaan vedin päälle mitälie-kledjut

ja painuin syöttämään ruunaani

koostumukseltaan vauvanruokaa muistuttavalla

siemenjauhemössöllä.

Harjasin karvat,

tervasin munat.

Puin ihottumaloimen.

Tosin hahmotuskyvyttömänä en osaa sanoa,

p u i n k o

minä sen tosiaan hevoselle, vai

p u k e u t u i k o

Bassi siihen itse aikansa sähläystäni seurattuaan.

Ollakseen hieman säikyhkö ja angstinen,

sen kärsivällisyys ihottumaloimen kanssa

on yllättävän teräksinen.

Madonnan ja Bassin selkeimpiä eroja on mm. tämä:

Madonna ei ole nuoren elämänsä aikana juuri tehnyt tuttavuutta

terävästi räsähtävien, tiukkojen tarranauhojen kanssa.

Se ei kuitenkaan edes hätkähtänyt,

vaikka testimielessä räsäyttelin

tarraa auki-kiinni auki-kiinni

sen korvan juuressa.

Bassi taas - useammankin tarranauhan, ilmastointiteipin jne.

kokemuksella ... no niin.
***

Ja jotta päivä olisi ollut

oikein mukava äitienpäiväksi,

otin kotiin palattuani pienet nokkaunet

lievän auringonpistoksen tainnuttamana.

Illaksi olikin huristettava Husöön tallille

katsomaan työkaverin

kouluratsastuskisoja

ja tutustumaan heposeensa,

joka olikin hyväntahtoinen herrasruuna.

Olin jo unohtanut,

että puoliveristen säkäkorkeus hipoo taivaita

issikoihin verrattuna.

Ratsastajalta unohtui kuulema rata,

parit laukanvaihdot

ja ohjatkin tipahtelivat,

mutta minusta se näytti oikein hienolta.

Ehkä se auringonpistos

vaikutti edelleen.

Minä kerran hallasta haaveilin

Madonna nauttii viimeisistä viattoman hevoslapsen hetkistään ennen eskarin alkua.

Kuvien laatua voi vain surkutella.

Pakkasen puolelle laskeva elohopea on toivottu ilmiö silloin, kun kaiken maailman raateluhampaiset öttiäiset purevat ja härkkivät ihottumahevosen herkkää hipiää. Kunnon halla antaisi niille ikuisen unen tältä kasvukaudelta. Olisi jo niin mukavaa riisua Bassi paketistaan. Luulen, että ukkeli on itse aivan samaa mieltä. Ku Klux Klan- tyylinen ulkoasu ei anna hyvää kuvaa kenenkään älykkyydestä, vaikkakin tässä tapauksessa tarkoitus pyhittää keinot, eli näytämme lakanapyykin läpi juosseilta voidaksemme paremmin.

Bassi sai viime syksynä kortisonikuurin ihottumaansa ja alkukesästä 2010 se naposteli yhden sulfasatsin. Muuten se on pärjännyt pikiöljy+Helosan- tahnalla, MSM-voiteella, hippusella 1% kortisonivoidetta ja Horsepowerin tervavoiteella. Ja mitä nyt on purkkien ja tuubien pohjilta löytynyt, sekä tietenkin sillä 24/7 ihottumaloimituksella. Huppuja on mennyt puolen kymmentä. Niiden hankaaminen on ollut ruunan kesähupi numero uno. Osan olen onnistunut parsimaan kasaan, rahanalaista tavaraa ne ovat nekin.

Ensi keväänä saatan hyvinkin harkita Ökozon-kuuria kaikkine tykötarpeineen. Olkoonkin kallista. Ei tule halvaksi kukkarolle eikä hermoille tämä kesäinen voideostoksille juokseminenkaan; jatkuvasti on joku tökötti loppu ja rasvaaminen on kuitenkin vain oireilun hoitoa. Se ei pureudu ongelman syihin. Tai sanotaan, ettei se hoida vaivaa pintaa syvemmältä.