Jäyhä Jököttäjä

Topilla on hieman tuijottava katse ja penseä ilme.

Asiat eivät ole mallillaan.

Kurja emäntä on unohtanut jonninjoutavat kutimensa

Topin ikioman sohvan

parhaaseen tarkkailunurkkaukseen.

Kökötä nyt näillä terävillä puikoilla,

ei tästä tule mitään!

Rentoutuminen ei onnistu,

torkuista puhumattakaan!

Blogger ei antanut minun lisätä

muita kuvia,

Blogger on lähtenyt lakittamaan Mantaa.

Tiedoksi,

että emäntä kohensi käytöstään

ja Topias Tuppurainen pääsi kuin pääsikin

lempinurkkaansa tarkkailemaan,

kuinka pitkähäntäinen kaveri tarkkaili ikkunasta

ohilentäviä öttiäisiä.

Vappua meille kaikille,

kevättä eritoten!

Setähevonen

Neiti Näpsä elikkäs Madonna

laitettiin aamulla samaan tarhaan

jäyhän Losti- herran kanssa.

Vanhempi setähevonen toivon mukaan

komentelee Mimmeliä

vähän enemmän kuin pihaton säyseät tammulit.

Eihän tamma paha ole,

mitä nyt syö toisten ruoat yms.

Odotin tutustumiselta diivailua, lukuisia vinkaisuja,

syöksyilyä ja suurta draamaa,

mutta pah.

Kovin oli kesyä meno näillä kahdella.

Setähevonen oli iloinen saadessaan lajitoverin

ja Madonna varmaan riemuitsi päästessään

pihaton varjoista

pääkallonpaikalle tallin eteen.

Nyt se saa nähdä kaiken

ja kommentoida joka asiaa.

Sinkoilua aiheutti jo pelkästään ohi talutettu

outo siniloiminen hevoseläin.

Vierailijaa ei esitelty Madonnalle ja sehän otti

neitiä raskaasti pannuun.

Ihailun kohde

Kävin riipimässä ihottumaloimen pois Bassilta,

sateen vuoksi siis,

ja ihastelin komeaa körttikampausta.

Putsasin myös Ukkelin nahkariimun

ja ihastelin heppani naamaa

kerrankin ihan paljaana.

Basuunalla on pidettävä yötäpäivää riimua,

sillä se on halutessaan aivan mahdoton kiinniotettava

vähänkin vieraammalle ihmiselle.

On se komea poika!

Laumaan muuttanut uusi neiti on

täysin samaa mieltä.

Bassi saa siltä monenlaisia

ehdotuksia ja suosionosoituksia,

mutta eihän mokoma jätkä niistä perusta.

Saatuaan lauman hierarkian taas kohdilleen

Bassi viettäisi äijäelämää (= söisi ja torkkuisi),

mutta jatkuvasti haisteleva

ja vierelle hivuttautuva innokas tamma

häiritsee molempia toimituksia niin maan perusteellisesti.

"Mistä näitä riittää", Bassi huokailee kiusaantuneena.

Pari puraisua vihreää

En tiedä, miten ikinä pystyn luopumaan

tästä suloisuudesta.

Mimmelille taas ei näytä tuottavan

pienintäkään ongelmaa kirmata

pois minun keskuudestani.

Ei tietenkään mikään ihme,

sillä pihaton toisesta päästä neidille

huuteli toinen supersöötti issikkaneiti.

Minäkin olisi syöksynyt matkaan

niiltä sijoiltani.



  

Pyörittelin Madonnaa kentällä

ilman riimunvartta

ja se seuraa, pysähtyy, väistää ja peruttaa

pienestäkin vihjeestä.

Kaikki meni mainiosti,

kunnes jostain kentän lätäköstä

pilkotti hiukkasen tuoretta vihreää.

Se oli pakko huitaista suuhun

kesken touhujen,

mutta nopeasti neiti palasi

taas ruotuun.

Madonna osaa olla rennon tarkkavainen

maastakäsin touhuillessa;

se on ihan muina tyttöinä,

mutta seuraa koko ajan ihmisen

liikkeitä ja eleitä.

Ja heti kun ihmisen keskittyminen

murenee,

Madonnakin alkaa touhuta omiaan.

Ja katsella vaikka niitä vihreitä lehtiä.

Lempeä, hieno hevonen.

Mutta jollekin muulle, ei minulle.



Huhtikuun tuulia

   Auts, miten kylmä tuuli tuiversi

tänä oikukkaana huhtikuun päivänä.

Olin varautunut sateeseen,

mutta sensijaan palelimme viimaisella kentällä.

Vaan väliäkö hällä,

oli muutakin ajateltavaa.

Katri ratsasti Bassilla ensin kokeiluluontoisesti

liinassa,

sitten ihan omia aikojaan

pitkin iso kenttää.

Bassi totteli ja toimi upeasti.

Katrin pikku ystävä ratsasti

Katrin taluttamana

ja silmät loistivat taas onnesta.

Sitä ennen pikku ystävä oli harjannut

mutaisen ja kuraisen ruunan siistiksi

ja letittänyt harjan.



T on ratsastanut Basuunalla oikein

tukevaa treeniä ja kyllä Ukkeli

herkkä ja toimiva olikin.

Minä poden (tällä kertaa)

bursiittia (mikä kaamea nimi!)

ja se saattaisi kuulema olla taustalla

kaikissa oikean lonkan/oikean ala-selän

kiputiloissani,

jotka muuntavat muotoaan

ja jatkuvat, jatkuvat, jatkuvat...

Niin moni lääkäri on höpötellyt

niin monenlaista,

että alan uskoa kyseessä

olevan ns. valuvian,

jolle ei mahda mitään.

Piste.



Tämä viime syksyinen lemmenpari

tähyilee yhteiseen tulevaisuuteen.

Talvi samassa pihatossa ei ole viilentänyt

tunteita.



Pääsiäislomailua

Mikäpä on pienen kissaneidin

unia vedellessä.

Mummolan rauha ympärillä

ja

kamu kaltereiden väärällä puolella.



Jotain hellyyttävää.

Kun Topi oli ravannut tuntikausia

ympäri Mummolaa,

riekkunut Esterin kanssa

tai kyylännyt ihmismaailman tapahtumia

kiikkutuolin alta,

se palautettiin loma-asuntoonsa

eli varahäkkiin.

Ihan vain papanoitsemista yms. varten.

Silloin katsoi Esteri hetkensä koittaneen,

päiväunihetkensä siis,

ja se käpertyi häkin oviluukun eteen

nukkumaan.

Topi toimitti asioitaan,

torkahteli,

söi suuret määrät heinää

ja käväisi välillä tsekkaamassa,

vieläkö pitkähäntäinen leikkikaveri

on passissa.

Ja mihinpä se siitä

olisi lähtenyt.