tiistai 5. lokakuuta 2010

Minä kerran hallasta haaveilin

Madonna nauttii viimeisistä viattoman hevoslapsen hetkistään ennen eskarin alkua.
Kuvien laatua voi vain surkutella.

Pakkasen puolelle laskeva elohopea on toivottu ilmiö silloin, kun kaiken maailman raateluhampaiset öttiäiset purevat ja härkkivät ihottumahevosen herkkää hipiää. Kunnon halla antaisi niille ikuisen unen tältä kasvukaudelta. Olisi jo niin mukavaa riisua Bassi paketistaan. Luulen, että ukkeli on itse aivan samaa mieltä. Ku Klux Klan- tyylinen ulkoasu ei anna hyvää kuvaa kenenkään älykkyydestä, vaikkakin tässä tapauksessa tarkoitus pyhittää keinot, eli näytämme lakanapyykin läpi juosseilta voidaksemme paremmin.

Bassi sai viime syksynä kortisonikuurin ihottumaansa ja alkukesästä 2010 se naposteli yhden sulfasatsin. Muuten se on pärjännyt pikiöljy+Helosan- tahnalla, MSM-voiteella, hippusella 1% kortisonivoidetta ja Horsepowerin tervavoiteella. Ja mitä nyt on purkkien ja tuubien pohjilta löytynyt, sekä tietenkin sillä 24/7 ihottumaloimituksella. Huppuja on mennyt puolen kymmentä. Niiden hankaaminen on ollut ruunan kesähupi numero uno. Osan olen onnistunut parsimaan kasaan, rahanalaista tavaraa ne ovat nekin.


Ensi keväänä saatan hyvinkin harkita Ökozon-kuuria kaikkine tykötarpeineen. Olkoonkin kallista. Ei tule halvaksi kukkarolle eikä hermoille tämä kesäinen voideostoksille juokseminenkaan; jatkuvasti on joku tökötti loppu ja rasvaaminen on kuitenkin vain oireilun hoitoa. Se ei pureudu ongelman syihin. Tai sanotaan, ettei se hoida vaivaa pintaa syvemmältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti