Tallihaltija tuli taikatalikkonsa kanssa
ja taikoi Bassin ja Madonnan
samaan tarhaan.
Oi ihanaa!
Mutta hetkinen.
Mistä lähtien ne ovat olleet näin pieniä?
Ääh, taikatalikko sai jälleen näkemään harhoja.
Nämä ovat mini-Bassi ja mini-Madonna.
Rodultaan kutakuinkin shettiksiä,
oikeat nimet vielä kuulematta.
Erehdyttäviä pieniä kopioita heposistani
ja ilmiselvästi aika erottamaton kaksikko.
Lutuisia poniineja.
Bassia ottaa päähän mokomat pikkutammat.
Sillä on murheita oman lauman naiseläjien kanssa.
Ei riitä, että ahdistelevat, vielä purrakin pitää!
Satulavyön ja ihottumaloimen jalkaremmin kohdalla on
jäljet kunnon haukkaisuista, auts.
Samaten takajalassa ja vanhempi haava keskellä selkää.
Bassi ei ensimmäisellä kerralla arvostanut lainkaan Betadine-putsausta.
(Tosin putsaaja oli jo valmiiksi kiukkuinen kuin ampiainen
ja taas nähtiin, miten Ukkeli vaistoaa ihmisen mielialat
ja reagoi niihin voimallisesti.)
Tänään meni haavanhoito sopuisammin.
Bassi ehkä oivalsi, että jos aikoisin tehdä ikäviä,
ottaisin järeämmän aseen kuin pumpulitukon.
Madonnalla oli juuri ratsastettu
ja kavioissa kimmelsivät upouudet kevätkengät.
Tämän hevosen ylitsepursuava sosiaalisuus
jaksaa hitaasti lämpeävän Bassin jälkeen aina ihmetyttää.
Siinä missä Bassilta saatu matala hörähdys
ja turvalla tönäisy kera höristelevien korvien ja ystävällisen katseen
on melkein äärikokemus,
Madonna kietoo ihmisen syleilyynsä ja ylenpalttiseen
huomioonsa
ihan normitoimintana.
Ihana Madonna.
