maanantai 28. maaliskuuta 2011

Kyttäyskeikka


Esterin uteliaisuus Topia kohtaan ei tunne rajoja.

Eräänä iltana se ilmeisesti ajatteli,

että suoran lähestymisen taktiikka

on vanhanaikaista.

Niinpä se kyttäili kania viltin alta

ja ryömi hitaasti lähemmäs.




"Haa, tirkistelen tuota hännätöntä hyppyrottaa

tällä lailla näin hapsujen läpi

ja hämään koko eläinlajin.

Se ei siis hiffaa mitään,

oikein sääliksi käy."



Topias ei kuitenkaan ollut niin helposti hämättävissä, kuin kissaneiti arveli. Jos itsekseen möyhyävä viltti ei herätä umpiuteliaan Topiaksen mielenkiintoa, niin mikäs sitten?


"Anna minun kaikki kestää!

Tuolla pitkähäntäpätkäkorvalla ei voi olla

kaikki papanat samassa nurkassa.

Miksi se ährää

tuon viltin alla,

mitä se luulee tekevänsä?

Harmi, olisin kaivannut leikkikamua,

mutta miten nyt tuon kanssa..."

torstai 24. maaliskuuta 2011

Kovan onnen penkki

"Aah, nautin kevätauringon lämmöstä
kaikessa rauhassa.
Ei hoppua, ei hälinää.
Suljen silmäni...


... ja eikö jo ole joku pahkeinen letittämässä harjaani
ja kertoilemassa juttuja
ja pakkohan minun on kuunnella,
että saamme sitten kamujen kanssa hyvät naurut."
"Ja kentällekin pitää ihmisnatiaisen
kanssa venyä. Haukotus, jäi taas
kevyt maalisrusketus vain haaveeksi."


Bassi parka, kovan onnen lapsi.
Aina jotain murhetta ja vaivaa.
Uusi ja komea satula
osoittautui juuri sen verran epäsopivaksi Ukkelille,
että se piti palauttaa.
Epäsopivuus oli myös syy
Bassin yhtäkkisesti ilmestyneeseen
säntäilyyn, sinkoiluun ja säpsyilyyn
ratsastettaessa.
Se juoksi kipua pakoon.
Satulan hankkiminen oli pitkä projekti
ja nyt se on taas edessä.


Mutta jostain syystä mikään
Bassuliin liittyvä harmi
ei oikeastaan tunnu
niin kauhean hankalalta.
Yksi tönäisy turvalla
korvaa kaikki pikkuharmit
ja mamma on kuin sulaa vahaa
ja valmiina taistoon.



"Olen kietonut tuon naisihmisen kavioni ympäri.
Se oli varsamaisen helppoa,
piece of pelletti.
Mutta toivoisinpa hieman paremmin
istuvaa satulaa ensi kierroksella, kitoos!"

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Merkittävä päivä



Eilen oli merkittävä päivä.
Käyttäisin sanaa järisyttävä,
ellei se tuntuisi härskiltä Nousevan auringon maata kohtaan.
Eilen minulla oli kaksi ekaa kertaa.
1) ratsastin Madonnalla liinassa
(Sana "ratsastus" on huimasti yläkanttiin,
sillä lähinnä istuin jäykästi
ahterilleni aivan liian pikkuruisessa satulassa
ja mietin, mihin suuntaan sinkoan,
jos Mimmeli päättää inhota minua.
Mutta ei se inhonnut.
Totteli epävarmoja pohjeapujani
ja kuolaimia hienosti.)
Hyvä Madonna, olet maailman paras pikkutamma!
Ja sinua on opetettu hienosti!!!

2) koin maanjäristyksen
(Erittäin lievän ja lyhyen, onneksi.
Ensimmäinen ajatus oli "Japani".
Toinen ajatukseni oli saada
Bassi äkkiä ulos tallinkäytävältä,
koska katto tulee niskaan.
Se pysyi kuitenkin siististi ylhäällä
ja tärinäkin loppui.
Ulkona näytti samanlaiselta
kuin ennenkin
ja hepatkin vain söivät heiniään,
joten arvelimme E:n kanssa
pienkoneen tippuneen lähistölle
tai muuta yhtä lohdullista.)
Mutta se se oli,
2,8 magnitudia eli ei juuri mitään.
Sanoisin kuitenkin, että ne kumeat äänet maan alta
ja tallin tärinä
riittivät minulle kokemukseksi
ko. luonnonilmiöstä.
Perheellekin riitti
kuvailuni tapahtuneesta aika nopeasti.
Aloitettuani viidennen kerran ao. aiheesta
tytär sanoi: "Äiti sä leveilet." ja siippa totesi:
"Aika vaikea olla ihan noin innostunut, kun ei ollut itse paikalla."
Ei mitään vastakaikua.


P.S. Bassin kummitäti E ratsasti ruunalla piiiitkästä aikaa
ja totesi hevosen olevan nykyään kuin viritetty mopo.
Bassi kieltämättä vaikuttikin sellaiselta, että tankkiin oli työnnetty bensan sijasta
valopetroolia tai kirkasta viinaa.

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Kaverit








Oli pimuja pihatossa kolme -
näköjään neljäskin, vaihtelun vuoksi kaksijalkainen.
On ihanaa, kun nelijalkaiset uhkuvat
uteliasta ystävällisyyttä ja halua seurusteluun.
Ja ehkä vähän leipäpalaankin, mutta niitä on aina vain vähän.
Tärkeintä on suhteen hoito ja pihatossa kaikilla hyvä tahto.
Voi harjata talvikarvoja pois, voi kyhnyttää ja rapsuttaa,
voi haistella toisiaan ja lämmitellä kevätauringossa.
Hevosten läheisyys - jotain mystistä siinä on.

lauantai 12. maaliskuuta 2011

Nenät täristen

"Kurkistelen tuolinjalkojen takaa
tuon oudon pitkäkorvan arveluttavia edesottamuksia."



"Luuleeko tuo outo pitkähäntäkuikelo,
etten huomaa sitä?
Saaliseläimen tarkoilla
aisteilla ja vaistoilla
näen, kuulen, haistan ja huomioin.
Saatan olla kooltani kääpiöluokkaa,
mutta muut ominaisuuteni ovatkin sitten
magnum-kokoa."


"Eikö me jo voitaisi luopua tästä loputtomasta haistelusta?
Nenääni alkaa särkeä.
Sovitaan, että sinä haiset sanoinkuvaamattoman oudolle kuten aina,
ja minä tuoksun raikkaalle ja hyvälle kuten aina. Okei?"

Tästä triosta ei saa kuin
tärähtäneitä kuvia.
Mutta hauskaa tuntuu olevan!

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Naisten ja tammojen päivää


Hyvää Päivää
Naisille, Tytöille, Tammoille, Kutuille ja
kaikille Naaraille!
Toivottaa Suomen iiiihhquin issikkaori,

lauantai 5. maaliskuuta 2011

Oi mikä ihana ilma



Ihana keväinen auringonpaiste yllä valkoisten hankien
ja tädillä silmät sikkuralla ilman aurinkolaseja.

Bassi nautti auringon lämmöstä talvikarvaa hiljalleen irrotellen,
mutta puuskainen tuuli sai sen säpsähtelemään.
Herra on niin herkkä.
"Ilman viheliäisiä tuulenpuuskia
ottaisin torkut juurikin tässä näin."

Juoksuttaessa silmä ja korva seuraavat tarkasti komentoa.


"No ravataan sitten tässä ja kai se pitää laukkakin nostaa.
Uumoilin kyllä, että tämä päivä olisi voinut olla lomaa.
Sen verran pöhelönä loikin eilen maastossa
uusi satula ja T selässäni.
Mutta aina sieltä joku tulee
ja pistää liikkumaan.
Juoksutusympyrä on siitä hupaisa paikka,
että omistaja kipittää jahdella jalallaan
vähintään yhtä paljon
kuin minä neljällä.
Hrrrrnnhhh.
Surkuhupaisaa koikkelehtimista."

"Jos pysyn täällä ihan liikkumatta ja matalana,
onnistun ehkä lintsaamaan tuosta ympyrätouhusta.
Viimeksi piti heilauttaa pyllyä ja lennättää
se selässä kököttäjä ilmojen halki,
kun alkoi niin tammamaisesti potuttamaan mokomat
kyljille hinkkaajat.
Jaa, se tammailu loppui kyllä tiukkaan kurinpalautukseen, täytyy myöntää.
Menin sitten loppuajan ihan siivosti.
Raviani ja laukkaani on kovasti kehuttu,
minulla on isot liikkeet pieneksi tytöksi.
Harkinnassa on kuitenkin
vielä muutama pukkikokeilu... virkistykseksi meille kaikille."