sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Merkittävä päivä



Eilen oli merkittävä päivä.
Käyttäisin sanaa järisyttävä,
ellei se tuntuisi härskiltä Nousevan auringon maata kohtaan.
Eilen minulla oli kaksi ekaa kertaa.
1) ratsastin Madonnalla liinassa
(Sana "ratsastus" on huimasti yläkanttiin,
sillä lähinnä istuin jäykästi
ahterilleni aivan liian pikkuruisessa satulassa
ja mietin, mihin suuntaan sinkoan,
jos Mimmeli päättää inhota minua.
Mutta ei se inhonnut.
Totteli epävarmoja pohjeapujani
ja kuolaimia hienosti.)
Hyvä Madonna, olet maailman paras pikkutamma!
Ja sinua on opetettu hienosti!!!

2) koin maanjäristyksen
(Erittäin lievän ja lyhyen, onneksi.
Ensimmäinen ajatus oli "Japani".
Toinen ajatukseni oli saada
Bassi äkkiä ulos tallinkäytävältä,
koska katto tulee niskaan.
Se pysyi kuitenkin siististi ylhäällä
ja tärinäkin loppui.
Ulkona näytti samanlaiselta
kuin ennenkin
ja hepatkin vain söivät heiniään,
joten arvelimme E:n kanssa
pienkoneen tippuneen lähistölle
tai muuta yhtä lohdullista.)
Mutta se se oli,
2,8 magnitudia eli ei juuri mitään.
Sanoisin kuitenkin, että ne kumeat äänet maan alta
ja tallin tärinä
riittivät minulle kokemukseksi
ko. luonnonilmiöstä.
Perheellekin riitti
kuvailuni tapahtuneesta aika nopeasti.
Aloitettuani viidennen kerran ao. aiheesta
tytär sanoi: "Äiti sä leveilet." ja siippa totesi:
"Aika vaikea olla ihan noin innostunut, kun ei ollut itse paikalla."
Ei mitään vastakaikua.


P.S. Bassin kummitäti E ratsasti ruunalla piiiitkästä aikaa
ja totesi hevosen olevan nykyään kuin viritetty mopo.
Bassi kieltämättä vaikuttikin sellaiselta, että tankkiin oli työnnetty bensan sijasta
valopetroolia tai kirkasta viinaa.

2 kommenttia:

  1. No ei kyllä mitään vastakaikua! Onhan se järisyttävää, ja sen takia vielä enemmän, kun viime viikon Japanin katastrofi on herkistänyt mielen. Höh! Mokomat ymmärtämättömät...
    Soitin tänään ystävilleni, jotka asuvat Järvenpäässä, siinä ihan Pornaisten puolella, ja heilläkin jyrisi; ystäväni luuli että valtavan iso rekka ajoi ohi, vaan sellaista ei näkynyt. Mies oli todennut heti: maanjäristys! Mistä hitossa se sen oli tiennyt?
    Minä muistan lapsuudesta 70-luvulta, kun oli joku tavallista suurempi maanjäristys, vaan en ollut huomannut mitään. Harmitti, kun niin suuri harvinaisuus oli mennyt sivu suun. Mutta kokemasi perusteella niin onkin varmaan parempi!
    Onneksi onnettomuuksia ei sattunut, siis sellaista että hepo olisi pillastunut tms. Ilmeisen hyvähermoisia kavereita!

    VastaaPoista
  2. Aika usein tuollaisia pikkujäristyksiä Suomessa kuulema on. Tai ainakin muutama joka vuosi ja Kuusamon alueella kaikkein eniten. Jep, hevoset olivat päiväheinillä ja mikäpä heitä silloin hetkauttaisi. Bassikin vain pällisteli. =o)

    VastaaPoista