Varoitus neulojille

Venäytin eilen illalla selkäni/kylkeni

neuloessa.

(Tarkemmin: kurotin lankakerää lattialta

vinon kierteisessä asennossa ja siihen asentoon sitten jämähdin

muutamaksi toviksi,

kun kipu iski kuin puukko.)

Neulominen voi olla brutaalia puuhaa.

Nukkumaan meno hampaanpesuineen

sun muineen

kesti kaaaauan hitailla, harkituilla liikkeillä.

Tänäänkään ei ole paljon tarvinnut

renkaissa roikkua

tai punnerruksia rutistaa.

Ratsastaminen tai autoilu ei tule kuuloonkaan.

Aika on siis kulunut - neuloessa.

Extremeä tämä elämä.

 

Tämän jengin seurassa neulominen

on hauskaa, vaikkei juuri etenekään.

Tosin kun on puolen tusinaa UFOa

samaan aikaan,

edistyminen per neule on pientä joka tapauksessa.

Jompikumpi karvatassu on aina langoissa

tai temmellys vaatii aikuisen väkiintuloa.

Kuvien perusteella

olemme juurtuneet ruskean sohvan nurkkaan.

No niin olemmekin!

Topi on lutuinen herrasmies

ja niin ihanan pehmeä.

Essi ei malttaisi jättää kaveria

hetkeksikään rauhaan.