Taas sitä on siellä.
Hiekkaa Ukkelin mahassa.
Taas konsultoimme eläinlääkäriä,
taas syömme psylliumia,
(eQ:ta tällä kertaa)
ja taas ihmettelemme,
m i k s i
sitä hiekkaa pitää hamuta suuhunsa.
Kaikeksi onneksi
Bassi itse on hyvävointinen, pirteä ja ihan oma itsensä.
Omistaja vain miettii ja höslää ja stressaa.
Eräät
osaavat ottaa rennosti.
Voi toista! Pikaista hiekanhäipymistä!
VastaaPoistaMinä en hevosista tiedä muuta kuin sen, että ne ovat suloisia, fiksuja ja niillä voi ratsastaa :)
VastaaPoistaOnko tämä hiekansyönti vain teidän ukkelilla, vai onko täuollaista muillakin heposilla? Voi ukkelia, ei saa syödä hiekkaa!
Saila; häipykööt ja poissa pysykööt!
VastaaPoistaMarika; tiedät heposista varsin paljon!
Bassi-ukkeli ei ole ainoa hiekan natustaja hevosten joukossa. Hän on itseasiassa aika harmiton hiekansyöjä, kop kop puuta, sillä tuskaisan monet hevoset saavat hiekasta ns. hiekkaähkyn, joka on hyvin kivulias ja ilman nopeaa leikkausta kuolemaan johtava tila. Hiekka sananmukaisesti tukkii paksusuolen. =o(
Bassi reagoi ripulilla, eikä hiekkaa ole koskaan ollut valtavia määriä. Ja se on aina saatu pois. Mutta ahneena ruunana se etsii KAIKKI heinän korret ja siinä samalla kulkeutuu sitten hiljalleen hiekanjyvätkin suolistoon.