Tässä on Topias. Se on hermeliini- eli kääpiökani. Poikapupu.Ikä 4 kuukautta 2 päivää.
Painoa hyppysellinen.
Pituutta juuri sopivasti.
Luonnetesti on tekemättä,
mutta tiukasti Topi vastusti eläinkaupantätiä ja kantokoppaan joutumista.
Uudessa kodissa se on lymyillyt epäluuloisena,
eikä ihme.
Essi on j o n k u n v e r r a n ihmeissään.
Topi lymyilee timoteistä tehdyssä - siis syötävässä!!! - suojassaan.
Väri on hyvin tumma ruskea, sanoisinko paahtunut kahvipapu. Miksi kani?
Doktor Freud voisi antaa parhaimman vastauksen, mutta
ajattelen, että on kivaa, kun elämässä on eläimiä.
Ja Katrilla paapomista.
Kanin ja sen varusteiden (ei mitään 'turhaa' pupunamia tai hepskuukkelia)
hankkiminen saisi kyllä pienen aasialaisen maan talouden vararikon partaalle.
Luultavasti Kreikkaan ja Irlantiin on hankittu useampikin kani kimpsuineen.
EU tuskin rientää minua auttamaan, mutta onpahan
lapsella nyt enemmän mitä likistellä.
Söpö pieni Topias-kani.
*hymyilee ääliömäisesti*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti